Saponifikaatio

Saponifikaatio on esterien hydrolyysi, jossa vahva emäs kataloi reaktiota muodostaen glyserolin sekä rasvahappojen natrium- tai kaliumsuoloja, joita kutsutaan saippuoiksi. Rasvat tai öljyt ovat triglyseridejä, jotka reagoivat natrium- tai kaliumhydroksidin kanssa. Yleinen reaktio voidaan kirjoittaa muodossa triglyseridi + 3 NaOH → glyseroli + 3 rasvahappojen natriumsuoloja (saippuaa).

Saponifikaatio on saippuan valmistuksen keskeinen kemiallinen periaate. Kovaa saippuaa tehdään käyttämällä NaOH:ta, jolloin syntyy natriumrasvahappojen suoloja; kaliumhydroksidi antaa pehmeämpää saippuaa. Prosessi voi tapahtua kylmäkäsittelynä (cold process) tai kuumakäsittelynä (hot process) sekä teollisesti että pienimuotoisesti.

Saponifikaatioarvo (saponification value) kertoo, kuinka monta milligrammaa KOH:ta tarvitaan saponifoimaan 1 gramma rasvaa tai öljyä. Arvo riippuu rasvan koostumuksesta ja on hyödyllinen sekä tuotannon laadunvalvonnassa että reseptin laskennassa. Eri rasvat, kuten oliivi-, palmu- ja eläinrasvat, saponifoituivat eri tavoin ja tuottavat erilaista kovuutta sekä vaahtoavuutta.

Lisäksi saponifikaatio eroaa hapetuksesta tai hydrolyysistä hapen vaikutuksesta; saponifikaation tuloksena syntyvät glyseroli ja rasvahappojen natrium- tai kaliumsuolat. Prosessi on usein exotherminen, ja sitä säädellään tarkasti lämpötilan ja reaktiosuhteiden hallinnoimiseksi.