Salausavainta

Salausavain on kryptografinen avain, jota käytetään tiedon salaukseen ja sen purkamiseen. Se voi olla symmetrinen avain, jolloin sama avain sekä salaa että purkaa tiedon, tai epäsymmetrinen avainpari, jossa julkinen avain voidaan käyttää viestin salaukseen tai allekirjoittamiseen ja yksityinen avain purkaa sen tai vahvistaa allekirjoituksen. Käytännössä salausavaimia hyödynnetään sekä tiedon siirrossa että tallennuksessa.

Tyypillisiä käyttökonteja ovat verkon liikenteen suojaaminen (esim. TLS) ja tiedon tallentamisen suojaaminen (esim. tiedostot, tietokannat).

Hallinta ja turvallisuus: avaimen generaattorin on oltava riittävän satunnainen. Avainten säilytys tulisi toteuttaa turvallisesti, esimerkiksi laitteellisissa ratkaisuissa kuten HSM:issä tai muissa luotettavissa suojauksissa. Avainkäsittelyyn kuuluu suojattu siirtäminen, säännöllinen kierrätys, vanhentuneiden avainten mitätöinti ja pääsynhallinta. On tärkeää käyttää erillisiä avaimia eri käyttötarkoituksiin ja noudattaa hyvää avaintenvaihto- sekä palutuspolitiikkaa.

Yleisimmät algoritmit ovat symmetrisessä salauksessa AES ja ChaCha20-Poly1305 sekä epäsymmettisessä salauksessa RSA ja elliptic curve -avaimet (esim. ECC, Ed25519). Avainten pituudet vaihtelevat: symmetrisissä 128–256 bittiä, RSA-avaimet yleensä 2048 tai 4096 bittiä ja ECC-avaimet noin 256–384 bittiä. Salausavain ei ole sama asia kuin käyttäjän salasana, vaikka salasanaa voidaan käyttää avaimen luomiseen KDF:n avulla.