Sadeennusteiden

Sadeennusteiden käsite viittaa meteorologiassa annettuihin ennusteisiin sateen esiintymisestä. Ne kattavat todennäköisyyden, odotetun sademäärän sekä ajankohdan ja alueen. Suomessa sadeennusteet julkaistaan muun muassa Ilmatieteen laitoksen sekä muiden ilmastopalveluiden toimesta. Ennusteissa korostetaan usein epävarmuutta ja tarjotaan vaihtoehtoisia skenaarioita.

Horisontit ja rajapinnat: Nowcasting eli erittäin lyhyen aikavälin ennusteet (noin 0–2 tuntia) perustuvat havaintoihin ja säätilan nopeisiin muutoksiin. Lyhyen aikavälin ennusteet kattavat noin 0–24 tuntia ja perustuvat numeerisiin sääennusteisiin sekä havaintoihin. Pitkän aikavälin sadeennusteet ulottuvat useisiin päiviin ja ovat luonteeltaan epävarmempia.

Data ja menetelmät: Sadeennusteet perustuvat havaintoihin (sademittaukset, säähavaintoasemien radar- ja satelliididata) sekä numeeriseen mallinnukseen. Useat mallit voivat toimia yhdessä, ja niiden tuloksia yhdistetään parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella. Ensemblimallit antavat todennäköisyyksiä ja skenaarioita.

Tarkkuus ja käyttö: Sadeennusteiden tarkkuus vaihtelee sijainnin, vuodenajan ja ennusteen aikavälin mukaan. Pidemmät ennusteet ovat vähemmän tarkkoja ja niiden epävarmuus on suurempi. Sadeennusteita käytetään arjen suunnittelussa, maataloudessa, liikenteessä ja turvallisuudessa sekä tapahtumien järjestämisessä, jotta voidaan varautua mahdollisiin sadehäiriöihin.

Kehitys ja haasteet: Sadeennusteiden kehitys keskittyy havaintojen täsmällisyyden parantamiseen ja todennäköisyyspohjaisten tulkintojen kehittämiseen, jotta päätöksenteko voisi perustua entistä informatiivisempiin ennusteisiin.