Sähkövarastointitekniikan

Sähkövarastointitekniikka viittaa erilaisiin teknologioihin, jotka mahdollistavat sähköenergian tallentamisen myöhempää käyttöä varten. Tämä on kriittistä uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinko- ja tuulivoiman, integroinnissa sähköverkkoon. Koska uusiutuvien lähteiden tuotanto vaihtelee sääolosuhteiden mukaan, sähkövarastointi auttaa tasapainottamaan tarjontaa ja kysyntää sekä varmistamaan sähkön saatavuuden myös silloin, kun tuotanto on vähäistä.

Yleisimpiä sähkövarastointitekniikoita ovat litiumioniakut, jotka ovat yleistyneet kulutuselektroniikassa ja sähköautoissa, mutta niitä käytetään myös verkkomittakaavaisessa varastoinnissa. Muita akkutekniikoita ovat esimerkiksi lyijy-happoakut, nikkelimetallihydridiakut ja tulevaisuuden teknologioina pidetyt virtausakut ja kiinteän olomuodon akut. Sähkömekaanisia varastointimuotoja ovat esimerkiksi pumppuvoimalaitokset, jotka pumppaavat vettä yläaltaaseen silloin, kun sähköä on ylijäämää, ja vapauttavat sen turbiinien läpi tuottamaan sähköä tarpeen vaatiessa. Myös vauhtipyörät ja paineilman maavarastointi (CAES) kuuluvat tähän kategoriaan.

Lämpövarastointi on myös merkittävä tekniikka, jossa energiaa varastoidaan lämpönä, usein esimerkiksi sulana suolana aurinkovoimaloissa tai rakennusten lämmitykseen. Vaikka kaasuvarastointia ja vedyn tuotantoa ja varastointia ei aina luokitella suoraan sähkövarastoinniksi, ne ovat tärkeitä energian varastoinnin muotoja, jotka tukevat sähköjärjestelmän tasapainottamista. Sähkövarastointitekniikoiden kehitys on nopeaa, ja ne ovat keskeisiä siirryttäessä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa ja sähköjärjestelmää.