Sähkökäyttöisyys

Sähkökäyttöisyys on termi, joka kuvaa järjestelmän, laitteen tai prosessin kykyä ja soveltuvuutta toimia sähköenergian avulla. Se viittaa sekä siihen, että laite voidaan käynnistää, ohjata ja ylläpitää sähköllä, että siihen liittyviin käytettävyys- ja turvallisuusnäkökulmiin.

Termi ei välttämättä viittaa yhtä tiukkaan tekniseen standardiin vaan on kuvaileva käsite, jota käytetään erityisesti tuotekehityksessä ja valmistuksessa arvioimaan, miten hyvin ratkaisu on sähköistettavissa. Sähkökäyttöisyys kattaa käyttöliittymän helppouden, sähköliitännöiden yhteensopivuuden, energiatehokkuuden, luotettavuuden sekä turvallisuus- ja huoltokriteerien huomioimisen.

Aspekteja ovat muun muassa käyttöliittymien selkeys ja vasteajat, järjestelmän sähköliitäntöjen standardienmukaisuus (esimerkiksi jännite ja taajuus), energiatehokkuus sekä mahdolliset varajärjestelmät. Sähkökäyttöisyys vaikuttaa suunnittelupäätöksiin ennen kaikkea sen olevan pääasiallinen energia- ja käyttövoiman lähde.

Tyypillisiä sovelluksia ovat kuluttajaelektroniikka, kodinkoneet, ajoneuvot ja teollisuusautomaatio, joissa sähköinen voimanlähde on tai halutaan olevan ensisijainen. Arviointi voi sisältää energiatehokkuusmittareita, käyttövarmuuden ja huoltotarpeiden analyysin sekä turvallisuusstandardien noudattamisen.

Etymologia: sana muodostuu sanoista sähkö- (electric) ja käyttö (use, operation) sekä -isyys-suffixistä, jolla muodostetaan substantiivinen ominaisuus. Huomioitavaa on, että termi on pääasiassa suomenkielinen kuvaus käsite; kontekstista riippuen sitä voidaan tulkita esimerkiksi sähköistettävyydeksi tai sähkötoimintakyvyksi.