Ruokasuhteet

Ruokasuhteet ovat ekologian käsite, joka kuvaa, miten energia ja ravinto kulkevat eliöyhteisössä. Ne määrittelevät, kuka syö kenet, ja miten orgaaninen aines siirtyy tuottajilta kuluttajille ja hajottajille. Ruokasuhteet muodostavat ruokaverkkoja, joissa energian kierto kulkee useiden linkkien kautta ja trophiset tasot - tuottajat, primaarikuluttajat, sekundaarikuluttajat ja sitä seuraavat - voidaan määritellä.

Päätyyppejä ovat predaatio eli saalistus, herbivoria eli kasvinsyönti, sekä parasitismi ja hajottajasuhteet, joissa hajottajat käyttävät kuollutta biomassaa. Lisäksi järjestelmissä esiintyy omnivoria (yksilöt syövät sekä kasveja että eläimiä) ja detriti-verkostoja, joiden ravinto koostuu kuolleesta orgaanisesta ainesta. Ruokasuhteet vaikuttavat populaatioiden vuorovaikutuksiin ja muutosten sietokykyyn, sekä ne voivat ohjata ekosysteemin rakenteen ja toimivuuden kautta monien lajien menestystä.

Ravintasuhteita tutkitaan monin tavoin: ruokavalion analyysillä mahalaukun sisällön perusteella, vakaiden isotooppien analyysillä sekä DNA-metabarcodingillä, ja ruokaverkkoja mallinnus- ja kartoitusmenetelmillä energian kiertoa sekä populaatioiden dynamiikkaa varten. Ymmärrys ruokasuhteista auttaa selittämään lajien vuorovaikutuksia, biodiversiteetin ylläpitämistä sekä ekosysteemipalveluiden toimintaa.