Ruoansulatuspilkkoutuu

Ruoansulatuspilkkoutuu on ruoan hajoamista pienemmiksi molekyyleiksi ruoansulatuskanavassa. Prosessi yhdistää mekaanisen pilkkoutumisen (purenta, ruoan sekoittuminen) ja kemiallisen pilkkoutumisen (entsyymit, hapot ja sappihapon aineet) siten, että ravintoaineet voivat imeytyä. Tärkeimmät tapahtumapaikat ovat suu, mahalaukku ja ohutsuoli, ja niitä tukevat maksa, haima ja sappirakko.

Suussa aloitetaan hiilihydraattien pilkkoutuminen: sylkirauhasista erittyvä alfa-amylaasi aloittaa tärkkelysten pilkkoutumisen. Mahalaukussa ruoka sekoittuu mahamehun happamuuden kanssa; HCl alentaa pH:ta ja pepsin pilkkoo proteiineja. Rasvojen pilkkoutuminen alkaa kuitenkin todellisuudessa ohutsuolessa sappihappojen sekä haiman lipaasin toiminnan yhteydessä.

Ohutsuolessa tapahtuu suurin osa pilkkoutumisesta: haima erittää amylaasia, proteaasia ja lipaasia, ja sappihapot auttavat rasvojen emulsioitumisessa. Suoliston epiteelin disakkaridaasit ja peptidaasit viimeistelevät pilkkoutumisen, jolloin syntyy monosakkarideja, aminohappoja sekä rasvahappoja ja mono-/diglyserideja. Nämä imeytyvät ohutsuolen limakalvon läpi ja siirtyvät verenkiertoon tai imusuonistoon.

Paksusuolessa vettä ja elektrolyyttejä imeytyy, ja bakteerien fermentaatio tuottaa lyhytketjuisia rasvahappoja sekä kaasuja. Ulosteen koostumus muodostuu osittain tästä toiminnasta.

Ruoansulatuspilkkoutumista säätelevät hormonit kuten gastrin, sekretin ja kolekystokiniini sekä enterinen hermosto; ne ohjaavat eritystä ja suolen liikkeitä tarpeen mukaan.