Ristisaastuminen

Ristisaastuminen on epätoivottu kontaminaatioilmiö, jossa haitalliset aineet, mikro-organismit tai vieraat yhdisteet siirtyvät tahattomasti yhdestä tuotteesta, materiaalista tai tilasta toiseen. Ilmiö ilmenee lukuisissa yhteyksissä, erityisesti elintarvikevalmistuksessa, ravintoloissa, laboratorioissa sekä teollisissa prosesseissa. Ristisaastuminen voidaan jakaa biologiseen, kemialliseen ja fysikaaliseen kontaminaatioon.

Elintarvikkeissa ristisaastuminen syntyy usein yhteiskäytössä olevien laitteiden ja työvälineiden käytöstä ilman riittävää puhdistusta, huonosti eriytetyistä tiloista, liian pienestä väline-erottelusta tai epäasianmukaisesta varastoinnista. Yleisiä esimerkkejä ovat allergisten aineiden siirtyminen, bakteerien tai virusten leviäminen sekä tuotteen laadun heikkeneminen.

Laboratorioissa ristisaastuminen tarkoittaa näytteiden, reagenssien tai laitteiden välistä kontaminaatiota, mikä voi johtaa virheellisiin mittauksiin tai epäluotettaviin tuloksiin.

Ehkäisy ja hallinta perustuvat riskinarviointiin ja ennaltaehkäiseviin käytäntöihin (HACCP, GMP), erillisiin tiloihin ja välineisiin, tehokkaaseen puhdistukseen ja desinfektioon, väri-koodaukseen sekä selkeään työjakoon, asianmukaiseen varastointiin, henkilökunnan koulutukseen sekä valvontaan ja laadunvarmuusmenettelyihin sekä ilmanvaihdon hallintaan.

Ristisaastumisen ehkäisy on keskeistä elintarviketurvallisuudessa ja tutkimuslaboratorientoiminnassa, ja sen estäminen on sekä kaupallisten että säädösten näkökulmasta prioriteetti.