Ristikkäystesti

Ristikkäystesti (cross-reactivity test) on tutkimusmenetelmä, jolla selvitetään, esiintyykö ristireaktioita: reaktiot, joissa jokin antigeeni, anti- tai muu molekyyli reagoi ei-toivotulla tavalla toisiin, väitetysti erillisiin kohteisiin. Testi tähtää siihen, että havaitaan ja arvioidaan epätoivottuja reaktioita ennen laajempaa käyttöönottoa tai diagnostista tulkintaa.

Käytännössä ristikkäystestiä voidaan toteuttaa useilla laboratorio-tekniikoilla, kuten immunoassayilla (esim. ELISA), immunoblot- tai immunohistokemiallisilla menetelmillä sekä mikroyhtekiöpaneeleilla. Menetelmät perustuvat kontrolloituihin reaktioihin, joissa kohdeantigeenejä ja mahdollisia ristireagoivia aineita verrataan toisiinsa. Tärkeää on käyttää sopivia positiivisia ja negatiivisia kontrollisia sekä standardointia, jotta tulokset ovat vertailukelpoisia. Tulokset esitetään usein reaktiokyvyn määrällisin tai kvalitatiivisin arvoin sekä epävarmuustekijöin.

Sovellukset kattaa useita aloja. Immunologiassa ja allergiologiassa ristikkäystestejä käytetään arvioimaan, aiheuttaako jokin allergeeni ristireaktioita muille allergeeneille, mikä voi vaikuttaa diagnoosiin ja hoitosuunnitelmiin. Lääke- ja rokotetekniikassa ne auttavat varautumaan mahdollisiin ristireaktioihin lääkkeiden tai antigeenien välillä. Myös biologisen tai materiaalitutkimuksen yhteydessä ristikkäys voi vaikuttaa testien spesifisyyteen ja luotettavuuteen, joten standardointi ja valvonta ovat keskeisiä.

Rajoituksina ovat muun muassa ristireaktioiden moninaisuus ja riippuvuus käytetyistä testeistä sekä näytteen laadusta. Tulosten tulkinnassa korostuvat kontrollit, kontekstivertailut ja lähdeaineistojen tuntemus.