Rinnavähk

Rinnavähk on rintokudoksesta alkuunsa saava pahanlaatuinen kasvain. Se on maailmanlaajuisesti yleisin naisilla todettava syöpä ja sitä esiintyy myös miehillä, vaikkakin paljon harvemmin. Taudin syntyyn vaikuttavat sekä geneettiset tekijät että ympäristöön liittyvät riskitekijät.

Oireita voivat olla kyhmy rinnassa, rinnan koon tai muodon muutos, nännistävuoto tai iho- ja nännän ympäristön muutokset. Oireet eivät aina tarkoita syöpää, mutta niitä esiintyessä kannattaa hakeutua tutkimuksiin. Riskitekijöitä ovat ikä, perinnöllinen alttius (esim. BRCA1/BRCA2), suvun syöpätaudit, raskaus- ja hormonaaliset tekijät sekä lifestyle-tekijät kuten alkoholin käyttö ja ylipaino.

Seulonta ja diagnosointi perustuvat rinnan lääketieteelliseen tutkimukseen ja kuvantamiseen. Järjestetty mammografiasuodatus on yleinen keino varhaiseen löytämiseen, erityisesti tietyissä ikäryhmissä. Diagnoosi varmistetaan dendroosibiopsialla (biopsia). Kasvaimen biologiset ominaisuudet kartoitetaan: hormoniepäs (ER, PR), HER2-status sekä tiettyjen genetiikan piirteet. Nämä vaikuttavat hoitostrategiaan ja ennusteeseen.

Hoitotavat voivat sisältää leikkausta (esim. lumpektomia tai rintaleikkaus), sädehoitoa sekä systeemisiä hoitoja. Systeemiset hoidot voivat olla hormonaalista hoitoa (esim. tamoksifeeni tai aromataasin estäjät), kemoterapia sekä kohdehoitoja (kohdistettuja lääkkeitä kuten HER2:n vasta-aineet). Hoidon valintaan vaikuttavat sairauden vaihe, kasvaimen ominaisuudet ja potilaan terveydentila.

Ennuste riippuu ennen kaikkea taudin vaiheesta, kasvaimen ominaisuuksista ja hoitojen onnistumisesta. Varhaisvaiheissa eloonjäämisennuste on hyvä, mutta kehittyneissä tapauksissa hoito keskittyy oireiden lievittämiseen ja laadun parantamiseen. Rinnaväähkiasioissa riskienhallinta ja varhainen hakeutuminen tutkimuksiin ovat keskeisiä.