Rikostutkinnat

Rikostutkinnat ovat esitutkinnan vaiheessa tapahtuvaa viranomaistoimintaa, jonka tarkoituksena on selvittää rikoksen tapahtumat, tunnistaa tekijä sekä kerätä todisteita syyteharkintaa varten. Ne ovat osa rikosprosessia ja tähtäävät oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamiseen sekä rikosten ennalta ehkäisyyn ja selvittämiseen.

Esitutkinta käynnistyy yleensä epäilyn, ilmoituksen tai syyttäjän määräyksen perusteella. Poliisi vastaa tutkinnan käytännön toteutuksesta, mutta syyttäjä ohjaa ja valvoo toimintaa sekä päättää lopullisesta syyteharkinnasta. Tutkinnan aikana kerätään todisteita, suoritetaan kuulusteluja, toteutetaan teknisiä ja taloudellisia tutkimuksia sekä voidaan käyttää säänneltyjä pakkokeinoja asian mukaan. Toimenpiteissä huomioidaan asianomaisen ja todistajien oikeudet sekä noudatetaan lakisääteisiä menettelytapoja.

Esitutkinnan päättyessä syyttäjä arvioi kerättyjen todisteiden perusteella, onko rikoksesta syyte nostettavissa. Mikäli syyte nostetaan, asia etenee rikosoikeudenkäyntiin; jos syytteitä ei nosteta, tutkinta päättyy yleensä ilman syytteeseen perustuvaa oikeudenkäyntiä, ellei uusia seikkoja ilmene.

Rikostutkinnat Suomessa perustuvat keskeisesti esitutkintalakiin sekä muuhun rikosprosessilainsäädäntöön. Toimijat ovat ensisijaisesti poliisi tutkinnan käytännön toteutuksessa ja syyttäjä valvoo prosessia sekä vastaa lopullisesta syyteharkinnasta. Rikostutkinnat tähtäävät todistusaineiston oikeaan keruuseen sekä oikeudenmukaisen käsittelyn varmistamiseen.