Rikkioksidit

Rikkioksidit ovat rikin oksidien muodostama ryhmä yhdisteitä, joiden tärkeimmät edustajat ovat rikkidioksidi (SO2) ja rikkitrioksidi (SO3). Näitä kaasuja syntyy sekä luonnossa että ihmisen toiminnassa, esimerkiksi tulivuorten purkauksissa, fossiilisten polttoaineiden palamisessa ja rikin epäpuhtauksien hapetuksessa teollisuusprosesseissa. Rikkioksidit vaikuttavat ilmanlaatuun, ilmastoihin ja vesistöihin sekä voivat aiheuttaa terveyshaittoja.

Rikkidioksidi (SO2) on väritön kaasu, jolla on pistävä haju. Se liukenee veteen muodostaen rikkihapon kaltaisia yhdisteitä ja voi johtaa veden happamoitumiseen sekä maaperän muutoksiin. Ilmakehässä SO2 voi hapetua monin tavoin muodostaen aerosoleja, jotka vaikuttavat ilmanlaatuun ja sateen pH-arvoon.

Rikkitrioksidi (SO3) on erittäin reaktiivinen oksidi, joka hydrolysoituessaan vedessä muodostaa rikkihappoa (H2SO4). SO3 esiintyy ilmakehässä sekä kaasuna että aerosoleina ja on keskeinen tekijä happamoittavassa säänmuutoksessa.

Teollisesti SO2 syntyy esimerkiksi rikin palamisesta. Se voidaan hapettaa SO3:ksi kontakti-prosessissa katalyyttisesti vanadiumpentoksidilla, ja SO3:sta valmistetaan rikkihappoa. Rikkioksidien päästöjä pyritään rajoittamaan ympäristölainsäädännöllä ja päästövähennytoimenpiteillä, koska ne aiheuttavat happamoittavia ja terveydelle haitallisia vaikutuksia.

Rikkioksidien tutkimus ja valvonta seuraavat niiden roolia sekä ilmakehässä että vesistöissä, ja niiden vaikutuksia sekä ympäristöön että ihmisiin pyritään hallitsemaan vähentämällä päästöjä ja parantamalla ilmanlaadun mittauksia.