Reninangiotensinaldosteronijärjestelmä

Renin-angiotensiini-aldosteronijärjestelmä (RAAS) on kehon hormonaalinen säätelyjärjestelmä, joka säätelee verenpainetta, veren tilavuutta ja elektrolyyttitasapainoa. Sen toiminta vaikuttaa munuaisten verenkiertoon, nestetasapainoon ja yleiseen verenkierron säätelyyn.

Järjestelmä käynnistyy reniinierityksellä munuaisten juxtaglomerulaarisilta soluilla. Renin muuttaa maksassa tuotetun angiotinogeenin angiotensiini I:ksi, ja keuhkojen ACE muuttaa sen angiotensiini II:ksi. Angiotensiini II aiheuttaa vasokonstriktioita, stim natoi lisämunuaisten aldosteronieritystä sekä edistää natriumin ja veden takaisinimeytymistä munuaisissa.

Aldosteroni lisää natriumin reabsorptio distaalisessa tubuluksessa ja keräsi- ja johto-osissa sekä lisää kaliumin erittymistä, mikä nostaa veren tilavuutta ja verenpainetta. Lisäksi angiotensiini II vahvistaa verenpaineen säätelyä suoraan verisuonten supistumisella ja nesteen kertymisellä sekä vaikuttaa aivolisäkkeen kautta antidiureettisen hormonin säätelyyn.

Regulaatio ja palautesäätö: reniinieritys riippuu munuaisten perfuoiosta, sympaattisen Markkinoinnin aktiivisuudesta sekä tubuloglomerulaarisesta palautteesta. Angiotensiini II antaa negatiivisen palautteen reniinieritykselle. Natriureettiset peptidit (ANP) voivat vähentää reniinieritystä, ja RAASin aktiivisuus voi olla suuremmillakin kudoksilla paikallisesti erillään systeemisestä raaka-aineesta.

Kliiniset näkökohdat: RAAS on tärkeä kohde hypertensiossa, sydämen vajaatoiminnassa ja kroonisesti munuaissairauksissa. Lääkkeitä ovat ACE-estäjät, angiotensiinireseptorin salpaajat ja suorat renin-estoaineet (aliskireeni). Näillä estetään angiotensiini II -vaikutukset, mikä alentaa verenpainetta ja hidastaa ei-toivottua jäännösmuutosta. Haittavaikutuksia voivat olla hyperkalemia sekä ACE-estäjillä yskä. Järjestelmä löytyy myös kudoksista, kuten sydämessä ja aivoissa, ja niissä voi olla paikallinen RAAS, joka ei täysin seuraa verenkierron kokonaisuutta. Lisäksi angiotensiini II:n tuotantoon voivat vaikuttaa moninaiset entsyymit, kuten chymase, mikä heijastaa järjestelmän monimuotoisuutta.