Renderöintitekniikat
Renderöintitekniikat ovat tietokonegrafiikassa käytettyjä menetelmiä kolmiulotteisen scen kuvaamiseen kahdenulotteiselle kuvalle. Ne jaetaan usein reaaliaikaiseen renderöintiin ja offline-renderöintiin, ja niiden tavoitteena on tuottaa kuvat tai animaatiot mahdollisimman realistisesti tai tietynlaisen visuaalisen ilmeen mukaan. Keskeisiä tekniikoita ovat rasterointi, ray tracing sekä radiosity/path tracing, sekä niiden hybridit.
Rasterointi projisoi kolmiot kuvan tasolle ja tallentaa värit sekä syvyyden pikselikohtaisesti. Varjostus tapahtuu yleensä fragmenttien tasolla
Ray tracing seuraa valonsäteinä kamerasta kohti scenettä ja kuontaa esineisiin, jolloin syntyvät luonnolliset varjot, heijastukset ja
Path tracing on Monte Carlo -menetelmään perustuva laajennus ray tracingille, jossa kerrotaan useita valon kulkuja jokaisessa
Radiosity on varhaisemmista global illumination -menetelmistä, jokamallintaa valaistuksen siirtymistä tilojen välillä. Sillä on historiallista merkitystä, mutta
Nykyään yleisesti käytetään hybridiä, jossa rasterointi hoitaa geometrian ja perusvarjostuksen, kun taas rajoitetut valonlähteet ja heijastukset