Regimeissä

Regimi tarkoittaa poliittista järjestelmää, joka määrittää vallan jakautumisen, päätöksenteon säännöt sekä vallan siirtämisen mekanismit. Regimi ei viittaa yksittäiseen hallitukseen vaan pitkän aikavälin, valtakäytäntöjä ja instituutioita, jotka muodostavat valtioelämän puitteet. Termiä käytetään sekä akateemisessa keskustelussa että yleisessä politiikkakeskustelussa, ja se kattaa erilaiset järjestelmät perustuslaillisista demokratiasta autoritaarisiin ja hybridiristemiin.

Lajitukset ja piirteet. Liberalistiset demokratiat korostavat kilpailua politiikassa, oikeusvaltioperiaatetta, sananvapautta ja vahvaa kansalaisoikeuksien suojaa. Autoritaarisissa regimeissä valta on keskittynyt yhteen johtajaan tai pieneen eliittiin, poliittinen kilpailu rajoitettua ja oppositio sekä media voivat olla tiukasti kontrollin alaisia. Hybridit tai puoliregimit yhdistävät vaalien ja institutionaalisten rakenteiden olemassaolon siihen, että oikeuksista ja vapaudesta voi joskus puuttua merkittävästi riippuen tilanteesta ja voimakentästä.

Käyttö ja merkitys. Regimien tutkimus keskittyy siihen, miten institutionaaliset rakenteet, oikeusjärjestys, taloudelliset tekijät sekä kansainväliset suhteet muodostavat valtioiden toimintaympäristön. Regimeissä tapahtuva muutos voi syntyä reformeista, vallanvaihdoista, kansallisista liikkeistä tai ulkoisista paineista. Käsite auttaa kuvaamaan, miten pitkän aikavälin käytännöt vaikuttavat ihmisten politiikkaan, vapauksiin ja yhteiskunnan kehitykseen.

See also: valtiomuodot, hallintojärjestelmät, demokratia, autoritarismi, hybridi regimi.