Reboundilmiö

Reboundilmiö on yleinen, monialainen käsite, jota käytetään kuvaamaan järjestelmän taipumusta palautua aiempaan tilaan perturboinnin jälkeen tai ylialueen, hetkellisen yliakselin, jonka jälkeen järjestelmä sopeutuu uudelleen. Ilmiö voidaan nähdä sekä fysiikan että muiden tieteenalojen yhteydessä, ja sen piirteisiin kuuluu usein jonkinlainen palautuminen, ylioikaisu tai palauttava säätely.

Fysiikassa ja geologiassa reboundilmiöä tarkastellaan usein elottomien järjestelmien ja materiaalien kontekstissa. Esimerkkinä ovat jousien ja materiaalien elastinen palaute: kun ne venytetään ja päästetään irti, ne pyrkivät palautumaan tasapainotilaansa. Maantieteessä glaciaalisen jäätikön sulaessa maankuori voi kohota pitkän ajan kuluessa—aikakausien jälkeinen isostasia—jopa ennen kuin kerrostuneet jään painekatkot ovat täysin hävinneet.

Lääketieteessä reboundilmiö tarkoittaa tilaa, jossa lääkkeen käytön lopettaminen tai vähentäminen palauttaa oireet tai aiheuttaa uuden, joskus voimakkaamman vasteen. Esimerkkejä ovat nenäsumutteiden rebound-konestaan lämpötapa, unilääkkeiden lopettamisen jälkeinen unettomuus sekä tiettyjen verenpainelääkkeiden lopettamisen aiheuttama verenpaineen paluu aiempia tasoja korkeammalla.

Taloustieteessä ja ympäristötaloudessa rebound-ilmiö viittaa tilanteeseen, jossa energiatehokkuuden parantaminen johtaa kokonaisten energiankulutusten täydentävään kasvuun, jolloin säästöt eivät täysin täysin siirry yksilön tai yhteiskunnan kokonaiskulutukseen.

Reboundilmiölle ei ole yhtä ainoata selitysmallia, vaan se kuvastaa yleistä dynaamista palautumista ja systemaattista sopeutumista eri konteksteissa.