Ravinnonpohjan

Ravinnonpohja on ekosysteemin energian ja aineenvaihdunnan perusta, joka tukee kaikkien ylemmäs siirtyvien ravintoverkkojen elämää. Se koostuu ensisijaisista tuottajista, kuten kasveista, levistä ja syanobakteereista, jotka käyttävät fotosynteesiä muuntaakseen auringonvalon kemialliseksi energiaksi ja orgaaniseksi aineeksi. Ravinnonpohja muodostuu pääosin elävän biomassan kautta, mutta usein siihen sisältyy myös hajottajien käsittelemää detritoitiaineistoa, joka toimii toisena energia- ja ravinnonlähteenä.

Energiavirta ravinnonpohjasta eteenpäin kulkee ensisijaisten tuottajien kautta kasvinsyöjiin ja edelleen petoihin sekä muissa elinympäristöissä detritus- ja hajottajien muodostamien kiertojen kautta. Detrito- eli hajoato- ja saprotrofinen polku voi olla yhtä tärkeä kuin suora perustuotanto, erityisesti suurissa tai pohjakerroksissa elävissä ekosysteemeissä, kuten järvissä ja meren pohjan yhteisöissä.

Ravinnonpohjan laatu ja laajuus riippuvat useista tekijöistä, kuten valosta, lämpötilasta, ravinteiden määrästä, veden saasteista ja vuodenaikojen vaihteluista. Esimerkiksi rehevissä vesistöissä ravinnonpohja voi koostua runsaasta leväbiomassasta, kun taas karuilla alueilla tuottajat ovat harvemmassa mutta voivat olla erittäin tuottavia valikoivasti.

Ravinnonpohjan tutkimus mittaa primaarituotantoa ja tuottajien biomassa sekä seuraa energian ja aineen kiertoa ekosysteemissä. Se on keskeinen käsite ekologisessa teoriassa ja käytännön luonnonvarojen hallinnassa.