Rasvahapposeoksissa

Rasvahapposeoksissa tarkoitetaan koostumusta, jossa yksittäisiä rasvahappoja esiintyy useiden erilaisten pituuksien ja tyydyttymisasteiden seoksena. Rasvahapot voivat olla vapaina tai liuenneina rasvojen ja öljyjen koostumuksen osina, esimerkiksi triglyseridien rasvahappoina. Rasvahapposeoksen ominaisuudet määrittävät muun muassa aineen sulamispisteen, nesteytyksen ja hapettuvuuden.

Rasvahappojen tyypittely perustuu pituuteen ja tyydyttymisasteeseen. Kyllästettyjä rasvahappoja (no double bonds) ovat esimerkiksi palmitiini- ja steariinihapot. Kertatyydyttymättömiä rasvahappoja edustaa esimerkiksi öljyhappo, ja monityydyttymättömiä rasvahappoja kuten linoleenihappo ja alfalinoleenihappo. Eri seosten koostumus vaihtelee suuresti: kasviöljyissä sekä eläinrasvoissa on erilaiset suhteet tyydyttyneitä, MUFA- ja PUFA-rasvahappoja, mikä vaikuttaa sekä ravitsemuksellisiin että teknisiin ominaisuuksiin.

Rasvahapposeoksien merkitys on sekä ravitsemuksellinen että tekninen. Essential-rasvahapot (esimerkiksi linolihappo ja alfalinolihappo) ovat välttämättömiä ihmiselle. PUFA-rasvahapot ovat arkoja oksidatiiviselle hajoamiselle, mikä vaikuttaa aromiin ja säilyvyyteen; antioksidantit ja oikea varastointi parantavat stabiilisuutta. Rasvahapposeksiin liittyvää analyysiä varten käytetään usein rasvahappojen metyylieveriä (FAME) ja kaasukromatografiaa, sekä mittauksia kuten Iodine- ja Saponifikaatioarvoja. Ratkaisevaa on ymmärtää rasvahapposeosten koostumusta niin elintarvike- kuin biopolttoainealatakin.