Rasvahappokoostumusta

Rasvahappokoostumusta tarkoitetaan rasvan tai öljyn sisällön rasvahappojen suhteellista määrää kokonaisrasvahapoissa. Se kuvaa, mitä määrällisesti esiintyy tyydyttyneitä rasvahappoja sekä epätyydyttymättömiä rasvahappoja ja mahdollisesti transrasvahappoja. Rasvahapot ovat tärkeitä biologisia rakennus- ja energianlähteitä, ja niiden koostumuksella on vaikutusta sekä kehon terveyteen että tuotteen teknisiin ominaisuuksiin.

Rasvahapot jaetaan pääryhmiin: tyydyttyneet (SFA), mono-tyydyttymättömät (MUFA) ja poly-tyydyttymättömät (PUFA). PUFA-ryhmässä ovat erityisesti omega-3- ja omega-6-rasvahapot, joita ovat esimerkiksi alfa-linoleenihappo (ALA, 18:3 n-3) ja linolihappo (LA, 18:2 n-6). Elintarvikkeiden kannalta näitä ovat tärkeät, ravinnollisesti välttämättömät rasvahapot, joita ei voi muodostua riittävästi elimistössä.

Rasvahappokoostumusta mitataan usein prosentteina kokonaisrasvahapoista tai grammamäärin per 100 grammaa rasvaa. Analyysi toteutetaan yleisesti kaasukromatografialla (GC), usein muuntamalla rasvahapot muiksi fatty acid methyl esters (FAME). Tärkeää on myös transrasvahappojen osuus sekä mahdolliset oksidatiiviset muutokset, jotka voivat muuttaa koostumusta.

Koostumuksen vaihteluun vaikuttavat rasvan lähde ja käsittely: kasvi- tai eläinperäiset rasvat sisältävät erilaisia suhteita SFA, MUFA ja PUFA; prosessointi, lämpökäsittely, varastointi ja hapettuminen voivat muuttaa koostumusta. Rasvahappokoostumusta tarkastellaan sekä ravitsemuksellisina suosituksina että tuotteen laadun ja säilyvyyden hallinnan kannalta.