Rahoitusraportoinnissa

Rahoitusraportoinnissa käsitellään organisaation rahoitusasemaan, tulokseen ja kassavirtaan liittyvää taloudellista informaatiota. Sen tavoitteena on tarjota selkeä, vertailukelpoinen ja luotettava kuva yrityksen taloudellisesta tilasta ja rahoitusnäkymistä sidosryhmille, kuten sijoittajille, rahoittajille ja viranomaisille.

Tyypillisesti rahoitusraportointi koostuu tilinpäätöksestä, tuloslaskelmasta, taseesta, kassavirtalaskelmasta sekä liitetiedoista. Lisäksi voidaan esittää hallinto- ja toimintakatsaus (MD&A) sekä muut tiedotteet laskentaperiaatteista, merkittävistä arvioista ja riskeistä. Tilinpäätöksessä sovelletut laskentaperiaatteet voivat perustua IFRS-standardeihin tai Suomen paikallisiin tilinpäätöskäytäntöihin; EU:n alueella IFRS on pakollinen julkisesti noteeratuille yhtiöille, kun taas pienemmissä konserneissa voidaan käyttää tilinpäätöslainsäädännön mukaisia ratkaisuja.

Raportoinnin tarkoituksena on erityisesti luoda kuvaa rahoituksen vakaudesta, likviditeetistä, kate- ja lainarahoituskuormituksesta sekä pääomarakenteesta. Keskeisiä teemoja ovat rahoitusriskien hallinta, likviditeettianalyysit, käypä arvojen ja muiden arvioitujen määräysten esitykset sekä tunnistetut epävarmuustekijät. Prosessi edellyttää tiivistä yhteistoimintaa kirjanpidon, tilintarkastuksen ja talousjohtamisen välillä sekä oikea-aikaista tiedon keräämistä ja konsolidointia konsernitilinpäätöstä varten.

Rahoitusraportoinnissa on myös jatkuva sääntely- ja standardointihaaste: arviot, laskentaperiaatteiden valinta, valuuttakurssien muuntaminen ja mahdolliset erät kuten liitetietojen erittely. Hyvän rahoitusraportoinnin tunnusmerkkejä ovat läpinäkyvyys, johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus, sekä auditointi- ja varmistusmenettelyt.