Rahoituspuute

Rahoituspuute tarkoittaa tilannetta, jossa organisaation tai hankkeen tarvitsemat rahoitusvarat eivät riitä kattamaan toimintaa, investointeja tai velanhoitoa. Se voi kohdata yrityksiä, julkisyhteisöjä sekä suuria tai pienempiä hankkeita.

Rahoituspuute jaetaan usein kahteen päämuotoon: likviditeetin puute eli lyhytaikainen maksuvalmiuden heikkeneminen sekä pidemmän aikavälin rahoitusongelmat, kuten investointien rahoituksen aukko. Tilanteeseen liittyy usein kassavirran puutteita, velan hoitokyvyttömyyttä tai epävarmuutta rahoituslähteissä.

Syitä ovat heikko tai epävakaa kassavirta, korkea velkaantuneisuus, vahvat vakuusvaatimukset, korkea luottoriski sekä rahoitusmarkkinoiden ja korkojen vaihtelu. Pankkien lainaehtojen tiukentuminen, sääntely sekä yleinen epävarmuus voivat pahentaa tilannetta. Myös pienet ja keskisuuret yritykset kokevat rahoituskanavien rajoitteita, kun pääomamarkkinoiden kapasiteetti on rajallinen.

Vaikutukset voivat olla merkittäviä: investointien viivästyminen tai peruuntuminen, kilpailukyvyn heikkeneminen, tuotanto- tai palveluketjujen häiriöt sekä työllisyyden ja talouskasvun hidastuminen.

Keinot tilanteen lievittämiseksi vaihtelevat käyttöpääoman hallinnasta kustannusten sopeuttamiseen sekä rahoituksen hankkimiseen ulkopuolelta. Mahdollisia keinoja ovat lainat, omapääoma- tai vakuutettujen rahoituslähteiden käyttö, valtion tukimuodot, takaukset, joukkorahoitus sekä toimitus- ja rahoitusjärjestelyjen tarkentaminen. Julkisen sektorin rooli voi sisältää infrastruktuurien rahoitusmallien tukemisen sekä riskin jakamista hankkeissa.