Pölyhengitys

Pölyhengitys tarkoittaa ilman hiukkasten, erityisesti pienhiukkasten, hengittämistä työn aikana. Se on yleinen työterveyteen liittyvä riskitekijä monilla toimialoilla, joissa syntyy pölyä tai pölyä muodostavia aineita, kuten hionnassa, porauksessa, leikkauksessa, sekoittamisessa ja massojen käsittelyssä. Pöly voidaan jakaa kokonaispölyyn sekä pienhiukkaspölyyn, jonka hiukkaset voivat kulkeutua syvälle keuhkoihin.

Terveysvaikutukset riippuvat hiukkaskoon, koostumuksen ja altistumisen kestosta. Lyhytaikaiset oireet voivat olla kurkun-, nenän- ja silmien ärsytys sekä yskiminen ja hengästyminen. Pitkäaikainen pölyhengitys voi johtaa vakaviin sairauksiin, kuten pneumokoniooseihin (esimerkiksi silikoosi), keuhkojen toiminnan heikkenemiseen liittyviin sairauksiin sekä astman tai COPD:n pahenemiselle altistumiseen. Joillakin pölyillä tiedetään olevan karsinogeenisiä ominaisuuksia tai ne voivat aiheuttaa allergisia reaktioita.

Altistumisen arviointi ja valvonta perustuvat työterveys- ja työturvallisuusmääräyksiin. Pitoisuudet ilmoitetaan usein aikavertailuna mittaaen työntekijöiden ilmanäytteitä; yleisiä yksikköjä ovat mg/m3. Pölyhengityksen ehkäisyssä korostuvat ensisijaisesti tekniset keinot, kuten paikallinen ilmanpoisto, suljetut järjestelmät ja tehokas ilmanvaihto, sekä kosteapuhdistus ja hyvä siivouskäytäntö. Työterveys- ja työturvallisuuskäytännöt suosivat myös työmenetelmien muutoksia sekä asianmukaisten hengityssuojainten käyttämistä riskinarvioinnin perusteella.