Puulajien

Puulajien käsite viittaa puiden ja puuvartisten kasvien yksittäisiin lajeihin. Puulajit muodostavat metsien biologisen monimuotoisuuden perustan, ja niitä tarkastellaan sekä havupuiden että lehtipuiden ryhminä. Jokaisella lailla on omat geneettiset ominaisuutensa sekä tunnistettavat morfologiset piirteensä, kuten lehdet tai neulat, kukinta sekä siementen kypsyminen ja puun kasvutapa.

Luokittelu ja osa-alueet. Puulajit voidaan jakaa suurempiin ryhmiin kuten havupuihin (konifereihin) ja lehtipuihin. Globaalisti on tuhansia puulajeja; tärkeitä ryhmiä ovat esimerkiksi Pinaceae-, Fagaceae- ja Betulaceae- perhepiirteet. Esimerkkejä lajeista ovat Pinus sylvestris, Picea abies, Betula pendula ja Betula pubescens.

Ekologinen merkitys. Puulajit ovat olennaisia elinympäristöjä monille eläin- ja sieni-yhteisöille. Ne sitovat hiiltä, vaikuttavat vedenkiertoon ja maaperän rakenteeseen sekä tarjoavat raaka-ainetta rakennus-, paperi- ja tekstiiliteollisuudelle. Puulajikoostumuksella on suuri vaikutus metsien tuottavuuteen, terveyteen ja monimuotoisuuteen.

Kestävä metsänhoito. Metsänhoidossa puulajien oikea valinta ja monilajisuus sekä luonnollisen uudistumisen tukeminen parantavat metsien kestävyyttä. Ilmastonmuutoksen, tuholaisriskien ja kuivuuden lisääntyessä monipuoliset ja sopeutuvaiset puulajit korostuvat tärkeinä osinä metsien suojelua ja älykkäitä uudistamistoimia varten.