Puhelin

Puhelin on laite, jonka pääasiallinen tehtävä on ääniviestintä etäisyydestä riippumatta. Se mahdollistaa sekä yksityishenkilöiden että organisaatioiden välisen yhteydenpidon ja on keskeinen osa modernia viestintäinfrastruktuuria. Puhelimet voidaan luokitella kiinteisiin (landline), mobiiliin sekä älypuhelimiin, ja niitä käytetään sekä kotona että työpaikalla.

Historiallisesti puhelimen kehitys alkoi 1800-luvulla. Alexander Graham Bell sai vuonna 1876 patentin puhelimeen, ja laite levisi nopeasti ympäri maailmaa. Aluksi yhteys vaati operaattorin välitystä ja lankaverkkoja; myöhemmin kehittyi suora numerointi ja yleinen puhelinverkko (PSTN). Digitalisaatio, ISDN ja myöhemmin VoIP ovat muuttaneet sekä kustannuksia että toiminnallisuutta.

Kiinteät puhelimet käyttävät kuparikaapeleita tai kuituverkkoja ja ovat yleensä yhteydessä tavalliseen puhelinverkkoon. Mobiilipuhelimet käyttävät langattomia verkkokantoja ja tarjoavat liikkuvuuden sekä laajemman datayhteyden. Nykyään suurin osa puhelimista on älypuhelimia, jotka yhdistävät puhelutoiminnon verkkopalveluihin, sovelluksiin, kameraan, karttoihin ja monenlaisiin multimediatoimintoihin.

Käyttö on laajentunut koti- ja työympäristöihin, ja puhelimista on tullut keskeinen väline tiedonvälityksessä. Tämä kehitys on tuonut mukanaan sekä mahdollisuuksia että huolenaiheita, kuten yksityisyyden suojan, tietoturvan ja datan omistamisen kysymyksiä. Viestintäinfrastruktuurin sääntely ja turvallisuus ovat edelleen tärkeitä teemoja.