Puhekielisempi

Puhekieli on kielimuoto, jossa puhutun kielen ilmaisut, rakenteet ja äänteet ovat vähemmän virallisia kuin kirjoitetussa tai virallisemmin muotoillussa kielessä. Puhekielisempi on puhekielisen rekisterin vertailuesine, jolla tarkoitetaan jotain, joka on puhekielisempää tai muistuttaa enemmän arkista, suppealta alueeltaan ja sosiaaliselta kontekstiltaan.

Puhekielisyyden syntyyn vaikuttavat tekijät kuten keskustelutilanne, kuuluvat social controlled normit, ikä, alueellinen tausta sekä medioiden ja teknologian tuoma nopea, epämuodollinen viestintä. Puhekielisempi teksti tai puhe voi sisältää sanojen supistuksia, lyhenteitä, epäformaalia sanastoa sekä kirjoitusasuja, jotka jäljittelevät puhuttua ilmaisua. Se voi samaan aikaan käyttää esimerkiksi epämuodollisia kysymyksiä, sanaliittoja tai fonettisia muunnoksia.

Käyttöyhteyksiä puhekielisyyden asteelle ja puhekieliselle puheelle on selkeästi: jokapäiväiset keskustelut, ystävä- ja perheviestintä sekä sosiaalinen media voivat suosia puhekielisempää ilmaisua, kun taas virallinen viestintä, kuten viralliset tekstit, raportit tai virkamieskielinen ohjeistus, pyrkii pysymään virallisemmassa, kirjoitetussa rekisterissä. Puhekielisempi voi toimia myös yhteisöllisyyden ja identiteetin ilmaisuvälineenä, mutta sen käyttö voi heijastua tilanteesta riippuen epäilevästi tai epäsopivasti.

Sosiaalisesti puhekielisyydellä on monenlaisia vivahteita: se voi merkitä läheisyyttä tai ammatti- tai koulutustaustaa, mutta se voi myös rajoittaa viestinnän ymmärrettävyyttä muodollisissa yhteyksissä. Puhekielisempi ja sen vastineet ovat kiinteä osa kieli- ja kulttuurimuutoksia, ja niiden rooli vaihtelee kontekstin mukaan.

See also: puhekieli, kielioppi, slangisana, virallinen kirjoitettu kieli, kielimuoto.