Polymorfisuus

Polymorfisuus tarkoittaa tilaa, jossa jokin järjestelmä voi esiintyä useammassa kuin yhdessä muodossa. Termillä viitataan ilmiöön eri tieteenaloilla kuten biologiassa, kemiassa, materiaalitieteessä ja laskennassa, missä saman ilmaisun tai koostumuksen alle voi kuulua useita rakenteellisia tai toiminnallisia muotoja.

Biologiassa polymorfisuus tarkoittaa populaation sisäistä monimuotoisuutta, jossa lajilla on kaitta eritaustaisia fenotyyppejä tai genotyyppejä. Esimerkkejä ovat geneettinen polymorfia, kuten ABO-veriryhmäjärjestelmä, sekä morfologinen tai värillinen polymorfia. Tasapainoinen polymorfia voi antamatta yksilöille etuja erilaisissa ympäristötilanteissa, esimerkiksi inundatiot, joissa heterotsygoottinen yksilö saa parempaa sopeutumiskykyä.

Kemiantekijöissä ja materiaalitieteissä polymorfisuus tarkoittaa samaa kemiallisesta koostumuksesta huolimatta esiintyviä erilaisia kiderakenteita. Esimerkkinä ovat mineraalit ja lääkemuodot, joissa eri polymorfeilla voi olla erilaiset fyysiset ominaisuudet kuten tiheys, sulamispiste ja solubilius. Lääketeollisuudessa tämä on tärkeää, sillä eri polymorfit voivat vaikuttaa aineen tehokkuuteen ja vakauteen. Ritonavir on tunnettu esimerkki, jossa polymorfioiden ero vaikuttaa solubiliuteen ja bioavailabiliteettiin.

Tietojenkäsittelyssä polymorfisuus tarkoittaa, että sama operaatio tai toiminto voi käsitellä eri tietotyyppejä. Yleisimmät muodot ovat ad hoc -polymorfia (ylikuormitus), parametrinen polymorfia (generics) sekä aliluokan tai rajapintojen kautta toteutuva polymorfia.

Polymorfisuuden tutkimus ja ymmärrys vaikuttavat muun muassa evoluution, lääkevalmisteiden laadun sekä ohjelmistojen joustavuuden parantamiseen.