Poikkeamia

Poikkeamia on yleistermi, jota käytetään kuvaamaan eroja johonkin referenssiin, odotettuun käytökseen tai tilastolliseen malliin nähden. Sillä tarkoitetaan sekä yksittäisiä arvoja että kokonaisuuksia, joissa esiintyy poikkeavaa vaihtelua. Poikkeamat voivat liittyä mittaustuloksiin, dataan, prosesseihin tai luonnolliseen vaihteluun.

Tilastotieteessä poikkeama viittaa havainnon eroon mallin tai keskiarvon odottamasta arvosta. Yleisimmät mittarit ovat residuutit eli havainto- ja mallin välinen ero sekä suhteelliset poikkeamat. Kun data jakaantuu normaalisti, suuret poikkeamat voidaan havaita esimerkiksi z-skoarien avulla tai IQR-menetelmän (Tukeyn rajat) ja muiden epäjatkuttavien testien avulla. Poikkeamat voivat olla yksittäisiä havaintoja tai datajoukon laajempia piirteitä.

Mittauksissa ja tuotannossa poikkeamia arvioidaan usein suhteessa toleransseihin tai nimellisarvoon. Poikkeamat voivat kertoa laadusta, mittausjärjestelmän tarkkuudesta tai prosessin vakaudesta, ja niitä tutkitaan kontekstissaan.

Käytännössä poikkeamien tulkinta jakaa tavanomaisen vaihtelun ja mahdolliset virheet tai epänormaalit ilmiöt. Poikkeamien tunnistaminen ja käsittely voivat sisältää dokumentointia, syiden selvittämistä sekä tarvittaessa tulosten jalostamista tai poissulkua, käyttämällä robustia tilastollista lähestymistapaa. Poikkeamia ei aina pidetä virheinä; ne voivat paljastaa uutta tietoa tai muuttuvan prosessin piirteitä.