Peptidiyhdisteet

Peptidiyhdisteet ovat orgaanisia molekyylejä, jotka koostuvat aminohapoista. Aminohapot ovat yhdistyneet toisiinsa peptidisidoksilla, jotka ovat kovalenttisia sidoksia. Peptidiyhdisteiden koko voi vaihdella suuresti; lyhyitä ketjuja, joissa on vain muutamia aminohappoja, kutsutaan peptideiksi, kun taas pidempiä ketjuja, joissa on kymmeniä tai jopa tuhansia aminohappoja, kutsutaan proteiineiksi.

Peptidiyhdisteiden toiminta elimistössä on moninaista. Ne voivat toimia hormoneina, kuten insuliini, joka säätelee verensokeria, tai välittäjäaineina, jotka siirtävät hermoimpulsseja. Monet entsyymit, jotka katalysoivat biokemiallisia reaktioita, ovat myös peptidiyhdisteitä. Lisäksi ne osallistuvat immuunijärjestelmän toimintaan ja kudosten rakenteen ylläpitoon.

Peptidiyhdisteiden rakenne on kriittinen niiden toiminnalle. Aminohappojen järjestys peptidisidoksissa määrää peptidiyhdisteen kolmiulotteisen muodon, joka puolestaan vaikuttaa sen kykyyn sitoutua muihin molekyyleihin ja suorittaa tehtäviään. Rakenne voi olla lineaarinen, kierretty tai monimutkaisempi.

Peptidiyhdisteitä käytetään myös lääketieteessä. Jotkut peptidiyhdisteet toimivat lääkkeinä esimerkiksi syövän hoidossa tai antibiootteina. Niiden käyttö on kuitenkin rajallista, sillä monet peptidit hajoavat helposti ruoansulatuskanavassa, mikä vaikeuttaa niiden suun kautta otettavaa antamista. Tutkimusta tehdään jatkuvasti uusien peptidipohjaisten lääkkeiden kehittämiseksi.