Palautumisprosessi

Palautumisprosessi on yleiskäsite, joka kuvaa toimien sarjaa, joiden tarkoituksena on palauttaa jokin järjestelmä, toimintakyky tai tila ennalleen häiriön, vaurion tai muutoksen jälkeen. Termiä käytetään eri aloilla, kuten terveydenhuollossa, ympäristö- ja ekosysteemitutkimuksessa, tekniikassa ja tietotekniikassa sekä yhteiskunnan ja talouden elpymisessä.

Yleisiä vaiheita ovat vahinkojen tai puutosten arviointi, tavoitteiden ja prioriteettien määrittäminen, toimenpiteiden käynnistäminen ja resurssien organisoiminen, tilan vakauden palauttaminen, seuranta ja säätö sekä lopulta arviointi ja oppiminen tulevaa varautumista varten. Riippuen kontekstista palautumisprosessi voi painottua terveydellisiin, ekologisiin, teknisiin tai operatiivisiin ulottuvuuksiin.

Esimerkkejä

- terveydenhuollossa palautumisprosessi sisältää diagnostiikan, hoitotoimenpiteet ja toimintakyvyn kuntoutuksen;

- IT- ja tietojärjestelmissä korostuvat varmuuskopiointi, vikasietoisuus ja liiketoiminnan jatkuvuus;

- ekologiassa palautuminen tarkoittaa esimerkiksi metsän kasvua ja lajikoostumuksen palautumista häiriön jälkeen.

Keskeisiä tekijöitä menestyksessä ovat häiriön vakavuus ja laajuus, käytettävissä olevat resurssit, koordinointi eri toimijoiden kesken sekä tiedon ja suunnitelmien selkeys. Menestyksen mittareita voivat olla toiminnan palautuminen toimintakykyiseksi, riskien väheneminen sekä järjestelmän pitkäaikainen kestävyys ja oppiminen kokemuksesta.