Pölyräjähdykset

Pölyräjähdykset ovat nopea palokaasujen räjähdys, jossa ilmaan leijautuvat palavan pölyn hiukkaset syttyvät ja aiheuttavat voimakkaan paineiskun. Ne voivat tapahtua suljetuissa tai osittain suljetuissa tiloissa teollisuusprosesseissa, joissa syntyy ja käsitellään kuivaa palavaa pölyä, kuten viljatuotteita, sokeria, hiiltä, metallipölyä sekä elintarvike- ja metsäteollisuudessa.

Riskejä syntyy, kun kolme tekijää ovat läsnä: palavaa pölyä ilmaan muodostuu riittävän kontaminoitunut pölypilvi, siihen liittyy sytytyslähde (kipinä, kuuma pinta, sähköinen virta) ja tila on riittävän suljettu, jotta paine voi kasvaa nopeasti. Pölyn ominaisuudet vaikuttavat riskiin: erittäin hieno ja kuiva pöly syttyy helposti, kun taas kosteus tai suuremmat partikkelikoot voivat vähentää räjähdysriskin todennäköisyyttä.

Mekanismina pölyräjähdys alkaa, kun pölypilvi syttyy, jolloin palamisnopeus muodostaa lämpöä, savua ja voimakkaan paineen, mikä voi vaurioittaa tiloja ja laitteita. Jos pölyä on kerrostuneena pinnoille ja sitä pääsee ilmaan, voi syntyä toissijaisia räjähdyksiä, kun vapautuva pöly sekoittuu jälleen syttyvään seokseen.

Ehkäisy ja hallinta perustuvat sekä ennaltaehkäisyyn että suojaaviin toimiin. Tärkeää on rajoittaa pölyn määrää ja pitoisuuksia, hallita sytytyslähteitä sekä huolehtia kunnossapidosta ja säännöllisestä puhdistuksesta. Käytetään asianmukaisia pölynpoisto-, ilmanvaihto- ja suojarakenteita sekä noudatetaan räjähdysturvallisia suunnittelukäytäntöjä. Kansainvälisiä ja kansallisia ohjeita antavat esimerkiksi ATEX-direktiivit EU:ssa ja erilaiset standardit, kuten NFPA-suositukset, joita sovelletaan teollisuudessa.

Esimerkkejä tunnetuista tapauksista ovat 2008 Yhdysvalloissa Savannahissa tapahtunut Imperial Sugar -tehtaan pölyräjähdys, joka aiheutti useita uhreja ja suurta tuhoa. Pölyräjähdyksiä esiintyy erityisesti viljakäsittely-, elintarvike- ja puunjalostusteollisuuksissa sekä metallipölyä käsittelevissä laitoksissa.