Osingonlisäysten

Osingonlisäysten tarkoittavat osingon määrän kasvua aiempaan maksettavaan osinkoon verrattuna. Tämä käsite liittyy yhtiön osinkopolitiikkaan ja voi koskea sekä listattuja että listaamattomia yrityksiä. Osi ngonlisäysten toteuttaminen heijastuu usein yhtiön tulokseen, kassavirtaan ja päätöksentekoprosesseihin.

Syitä osingonlisäysten toteuttamiseen voivat olla parempi tulos, vahva kassavirta, vapaat pääomat sekä aiempaa selvästi myönteisemmät näkymät tulevaan voitonjakoa koskevaan politiikkaan. Päätöksen tekevät yleisesti hallitus ja yhtiökokous. Yhtiön osingonjakoa säätelevät osakeyhtiölain periaatteet sekä yhtiön omat säännökset ja käytännöt. Distributoitavien varojen minimiehdot sekä maksuvalmius ja maksukyky ovat keskeisiä kriteereitä osingonlisäyksen hyväksymisessä.

Prosessi etenee tavallisesti siten, että hallitus esittää osingonlisäyksen yhtiökokoukselle, joka voi hyväksyä muutoksen. Tämän jälkeen määritellään maksu- ja rekisteröintipäivä sekä mahdolliset ex-dividend- ja record-päivämäärät. Osingonlisäys näkyy sijoittajille uusina maksuina, ja se vaikuttaa osakekurssiin sekä sijoittajaviestintään.

Vaikutukset sijoittajiin voivat vaihdella: osingonlisäys voi parantaa sijoittajan tuottoa ja signaloida yhtiön vakaata tai paranevaa tulospotentiaalia. Verotus riippuu asuin- ja verovelvollisuudesta; yksityishenkilöiden osingot verotetaan yleensä pääomatulona, ja ulkomaalaisten osingot voivat olla veronalaista lähdeveroa tai ne voivat kuulua verosopimusten alaisten järjestelyjen piiriin.

See also: osinko, osinkopolitiikka.