Optimimäärät

Optimimäärät ovat ravitsemuksellisia saantitasoja, joiden tarkoituksena on määritellä energia- ja ravintoaineiden saannin tasot, jotka tukevat väestön terveyttä parhaalla mahdollisella tavalla. Ne huomioivat sekä riittävän saannin tarpeen että mahdolliset haitat liiallisesta saannista, ja ne toimivat ohjenuorana eri ikä- ja elämäntilanteissa.

Suomessa optimimäärät ovat osa ravitsemussuosituksia, ja niiden laatimisesta vastaavat viranomaiset, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Ruokavirasto. Ne täydentävät muita ohjeita, kuten päivittäistä energian ja ravintoaineiden saantia koskevia suosituksia sekä riskirajojen määrityksiä, ja ne voivat esiintyä sekä yleisellä tasolla että tiettyjä väestöryhmiä varten.

Menetelmällisesti optimimäärät perustuvat kirjallisuuskatsauksiin, väestötason tutkimuksiin sekä tasapainotutkimuksiin, ja niiden määrittelyä voidaan muokata iän, sukupuolen ja elämäntilanteen mukaan (esimerkiksi raskaus tai imetys). Tavoitteena on löytää taso, joka minimoi pitkäaikaisten sairauksien riskit ja tukee toimintakykyä.

Rajoitteet: Optimimäärät ovat yleisluonteisia ohjeita, eivät yksilöllisiä diagnooseja. Yksilölliset tarpeet voivat poiketa väestötason arvoista, ja suositukset voivat muuttua uuden tutkimustiedon myötä. Optimimäärät toimivat väestön terveyden edistämisen työkaluna sekä ohjenuorana ruokavalioiden suunnittelussa.