Olkapää

Olkapää on yläraajan nivel- ja tukijärjestelmä. Keskeinen osa on hartianivel eli glenohumeral-nivel, pallonivel, jossa olkaluun pää liukuu lapaluun glenoidi-koloon. Olkapäätä tukevat lisäksi acromioclaviculaarinen nivel (AC-nivel) sekä sternoklavikulaarinen nivel. Luustona olkapään muodostavat solisluu (clavicula), lapaluu (scapula) ja olkaluu (humerus).

Toiminta ja stabiliteetti perustuvat sekä nivelrakenteisiin että pehmytkudoksiin. Olkapään pallonivel mahdollistaa laajat liikkeet kuten etu- ja taakseflexio, abduktio/adduktio sekä sisäinen ja ulkoinen rotaatio. Stabiliteetin kannalta keskeisiä ovat rotator cuff -lihasten jänteet (supraspinatus, infraspinatus, teres minor, subscapularis) sekä deltoideus, trapezius, latissimus dorsi ja pectoralis major. Nivelen hallintaa täydentävät usein myös bicepsin pitkä pää ja muut rakenteet.

Yleisimmät olkapäähän liittyvät vaivat ovat sijoiltaanmeno tai nyrjähdys (dislocaatio tai subluxaatio), rotator cuff -jänteen tulehdus tai repeämä, impingement-syndrooma, jäätynyt olkalapa eli adhesive capsulitis sekä AC-nivelin artroosi. Lisäksi voi esiintyä labrum- ja jännevaurioita sekä pitkäaikaisesta ylikuormituksesta johtuvia vaurioita.

Diagnostikka ja hoito perustuvat kliiniseen tutkimukseen sekä kuvantamiseen (röntgen, MRI tai ultrasonografia). Hoito aloitetaan usein konservatiivisesti: lepo, fysioterapia, tulehduskipulääkkeet ja tarvittaessa kortikosteroidipistokset. Kirurgisia vaihtoehtoja harkitaan, jos kivut tai toiminnanmenetys jatkuvat. Näihin kuuluvat artroskopia ja rotator cuff -reparaatio, AC-nivelin korjaus sekä olkanivelen artroplastia (kokonais- tai käänteinen). Toipuminen riippuu vaurion laadusta, ja kuntoutus painottuu ohjattuun fysioterapiaan.