Olettukset

Olettukset ovat väitteitä, joita käytetään päättelyn tai tutkimuksen perustana ilman välitöntä todistusta. Ne voivat olla eksplisiittejä, eli selkeästi ilmoitettuja, tai piileviä, joita päätelmät usein olettavat todeksi.

Logiikassa olettamukset antavat rungon väitteiden järjestämiselle, ja ne muodostavat päätelmien lähtökohdat. Tieteessä niistä puhutaan usein malleina tai hypoteeseina, joita testataan todisteilla, kokeilla ja edelleen epävarmuuden kautta arvioiden. Tilastotieteessä mallin oletukset, kuten normaalijakautuma, riippumattomuus tai lineaarisuus, ohjaavat menetelmän valintaa ja tulosten tulkintaa.

Olettukset voidaan jakaa eksplisiitteihin ja implisiitteihin. Eksplisiittiset ovat ne, jotka tutkija tai kirjoittaja esittää selvästi. Implisiittiset ovat sen sijaan piileviä oletuksia, jotka ovat läsnä päätelmissä eikä niitä aina nosteta esiin. Oletukset voivat liittyä esimerkiksi aineiston valinnasta, mittauksista, muutoksista aikaa tai syy-seuraussuhteista.

Oikeanlaiset ja realistiset olettamukset ovat välttämättömiä, mutta niiden väärä tai liian kapea kattavuus voi johtaa harhaanjohtaviin johtopäätöksiin. Tämä korostaa tarvetta lähestyä olettamuksia kriittisesti: tehdä ne näkyviksi, testata niiden vaikutusta herkkyysanalyysillä, harkita vaihtoehtoisia malleja ja kerätä lisätietoja, jotka vahvistavat tai kyseenalaistavat ne.

Yhteenvetona olettamukset ovat keskeisiä usein käyttämissä päättely- ja tutkimusprosesseissa: niitä ei voi eliminoida, mutta ne kannattaa tehdä tietoisiksi, arvioidaan ja testata systemaattisesti.