Oksidihydraatit

Oksidihydraatit, tunnetaan myös nimellä metallioksidihydraatit tai hydratoidut metallioksidit, ovat epäorgaanisia yhdisteitä, joissa metallioksidi on sitoutunut yhteen tai useampaan vesimolekyyliin. Nämä yhdisteet muodostuvat yleensä, kun metallioksidi reagoi veden kanssa. Kemiallisesti ne voidaan kuvata yleisellä kaavalla M_xO_y·nH_2O, missä M on metalli, O on happi, H on vety ja n edustaa vesimolekyylien määrää. Vesimolekyylit ovat usein kiinnittyneet kiteen rakenteeseen, ja niitä kutsutaan kidevedeksi.

Oksidihydraattien fysikaaliset ominaisuudet vaihtelevat suuresti riippuen metallista ja sen hapetusasteesta. Monet oksidihydraatit ovat kiinteitä aineita, jotka voivat olla kiteisiä tai amorfisia. Niiden väri voi vaihdella valkoisesta tummiin sävyihin. Oksidihydraatit ovat usein liukoisempia veteen kuin vastaavat vedettömät oksidit, mutta liukoisuus riippuu myös pH:sta ja lämpötilasta.

Eräs tunnettu esimerkki on raudan oksidihydraatti, kuten ruoste, joka on monimutkainen seos rauta(III)oksidi- ja rauta(II)hydroksidiyhdisteitä vesimolekyylien kanssa. Muita esimerkkejä ovat alumiinioksidihydraatit, kuten gibbsiitti ja böhmiitti, jotka ovat tärkeitä bauksiitin mineraalissa. Nikkelioksidihydraatit ja kobolttioksidihydraatit ovat myös yleisiä.

Oksidihydraatteja käytetään monilla teollisuudenaloilla, kuten keramiikan valmistuksessa, pigmentteinä, katalyytteinä ja vedenkäsittelyssä. Niiden valmistuksessa ja käyttäytymisessä on tärkeää ottaa huomioon kideveden osuus, sillä se vaikuttaa yhdisteen ominaisuuksiin ja reaktiivisuuteen.