Ohmimittauksia

Ohmimittauksia tarkoittaa sähkövastusten ja vastaavien komponenttien resistanssin arviointia. Mittaukset tehdään yleensä ohmimittarilla tai digitaalisella monimittarilla, ja ne perustuvat Ohmin lakiin V = IR. Resistanssi ilmoitetaan ohmeina (Ω) ja siihen vaikuttavat materiaali, lämpötila sekä fyysinen rakenne.

Mittaustavat ja käytäntöä. Suora DC-ohmimittaus tehdään, kun piiri on pois päältä ja energiasyöttö katkaistuna. Testivirta on pieni, jotta komponentin käytössä mahdollisesti esiintyvä lämmitys ei vaikuta arvoon. Resistanssi saadaan jakaamalla mitattu jännite sen läpi kulkevalla virralla. In-circuit -mittauksessa voi ilmetä virheitä rinnakkaisten polkujen vuoksi; tällöin käytetään usein nelipiste- eli Kelvin- mittausta matalille resistansseille. AC-impedanssimittaukset, joita käyttävät LCR-mittarit, mittaavat sekä resistanssin että reaktiivisuuden ja soveltuvat esimerkiksi kytkentämoduulien ominaisuuksien arviointiin.

Laitteet ja käytännön seikat. Digitaaliset multimeterit tarjoavat helposti saatavilla olevan ohmimittauksen, kun taas erikoismittarit voivat suorittaa Kelvin-/nelipiste- mittauksia tai impedanssimittauksia. Resistanssin mittaaminen on herkkää lämpötilan muutoksille, liitäntäpinnien kosketusresistanssille sekä ympäristöolosuhteille; kalibrointi ja asianmukaiset mittausolosuhteet ovat suositeltavia.

Sovellukset ja rajoitukset. Ohmimittauksia käytetään komponenttien testauksessa, vianmäärityksessä ja laadunvalvonnassa. Matalien resistanssien mittauksissa on oltava erityisen tarkka lead-resistanssin ja kontaktihäviöiden vuoksi. Resistanssin arvo voi muuttua lämpötilan ja iän myötä.

Historia. Nimi ja periaate liittyvät Georg Simon Ohmiin; ohmi (Ω) on sähkövastusta mittaavan yksikön nimittäjä. Ohmimittaukset ovat keskeinen osa sähkö- ja elektronikkatutkimusta sekä suunnittelua.

---