Ohjelmistokehitysmallien

Ohjelmistokehitysmallien ovat ohjauksellisia malleja, joiden tarkoituksena on kuvata ja ohjata ohjelmistoprojektin etenemistä. Ne määrittelevät, mitkä vaiheet toteutetaan, missä järjestyksessä ne suoritetaan, millaiset roolit ja artefaktit ovat käytössä sekä miten laatua, riskejä ja aikatauluja hallitaan. Mallet auttavat tiimejä kommunikoimaan, hallitsevat muutoksia ja tarjoavat asiakkaalle läpinäkyvyyttä projektin tilasta.

Ne jaotellaan plan-driven- ja iteratiivisiin/ketteriisiin malleihin. Plan-driven mallit, kuten vesiputousmalli ja V-malli, korostavat ennalta määriteltyä suunnittelua ja dokumentaatiota; muutokset ovat usein kalliita ja hankalia. Iteratiiviset mallit, kuten Spiral, Incremental development sekä ketterät lähestymistavat (Scrum, Kanban, Extreme Programming), suosivat lyhyitä kehityssyklejä, jatkuvaa palautetta ja asiakkaan aktiivista osallistumista.

Agile-arvot korostavat yhteistyötä asiakkaan kanssa, toimivaa ohjelmistoa lyhyillä toimitusjaksoilla sekä tiimien itsenäisyyttä. Esimerkiksi Scrumissa on roolit Product Owner, Scrum Master ja kehittäjät; Kanban keskittyy visuaaliseen työnhallintaan ja WIP-rajoituksiin; XP kannustaa käytäntöihin kuten pariohjelmointi ja jatkuva testaus. Lean-software development pyrkii arvoa tuottavaan virtaan ja hukkan minimointiin. DevOps laajentaa kehityksen ja käytön välistä yhteistyötä, automatisointia ja jatkuvaa toimitusta.

Nykyään monet projektit hyödyntävät hybridimalleja, joissa perinteisen suunnittelun ja ketterien käytäntöjen yhdistelmä sopeutetaan organisaation tarpeisiin. Suuremmissa projekteissa käytetään usein skaalauskehyksiä kuten SAFe tai LeSS.