Närvisüsteemis

Närvisysteemi, eli hermostojärjestelmä, on kehon toiminnan säätelyn ja tiedonkulun pääjärjestelmä. Se vastaanottaa aisteista tulevaa tietoa, tulkitsee sen keskushermostossa ja laukaisee vasteita, jotka ovat sekä tahdonalaisia että tahdosta riippumattomia. Hermostojärjestelmä koostuu neuroneista ja tukisoluista sekä signaaleista, joita välitetään sähköisesti ja kemiallisesti.

Rakenne ja jaottelu: Keskushermosto (CNS) ja ääreishermosto (PNS). CNS koostuu aivoista ja selkäytimestä; sen suojaan kuuluvat aivokalvot sekä aivokudoksen ja selkäytimen verisuonitus. PNS sisältää kaikki CNS:n ulkopuoliset hermot ja gangliot. PNS jakautuu sensorisiin ja motorisiin teihin sekä autonomiseen hermostoon. Autonominen hermosto säätelee tahdottomia toimintoja ja jakautuu pääosin sympaattiseen ja parasympaattiseen järjestelmään sekä enteriseen hermostoon, joka säätelee ruoansulatusta.

Solutasolla hermosolut eli neuronit välittävät signaalit aksonaaleilla synapseineen. Ne kommunikoivat kemiallisesti välittäjäaineiden kautta sekä sähköisesti aktiopotentiaalin kautta. Tukisolut, kuten glia-solut, tukevat neuroneja, muodostavat myeliinivaippoja ja ylläpitävät aivokudoksen aineenvaihduntaa sekä ympäristön tasapainoa.

Toiminnot ja merkitys: Nervosysteemi koordinoi aistinvaraista kokemusta, liikettä, tasapainoa sekä muistia, oppimista ja tunteita. Se mahdollistaa sopeutumisen ympäristöön ja toimii keskeisenä tutkimusaiheena terveydellisissä tiloissa sekä kehityksessä.

Tutkimus ja terveys: Hermostoa tutkitaan muun muassa kuvantamismenetelmillä (MRI, CT), elektrofysiologialla (EEG) sekä kliinisillä arvioinneilla. Sairaudet kuten Parkinsonin tauti, Alzheimerin tauti, aivohalvaus ja multiplo skleroosi vaikuttavat hermostoon.