Nukleinsavakat

Nukleinsavakat ovat elämän perusmolekyylien ryhmä, johon kuuluvat deoksiribonukleiinihappo (DNA) ja ribonukleiinihappo (RNA). Ne tallentavat, kopioivat ja ilmentävät geneettistä informaatiota. Nukleinsavakat koostuvat nukleotideista, joissa on sokeri (deoksiriboosi DNA:ssa tai riboosi RNA:ssa), fosfaattiryhmä ja emäs (adenosiini A, sytosiini C, guaniini G sekä tymiini T DNA:ssa ja urasiili U RNA:ssa).

DNA on tyypillisesti kaksijuosteinen ja muodostaa kaksoiskierteen; juosteet ovat antiparillisia. Emästen pariutuminen on komplementaarista: A parittaa T:llä DNA:ssa ja U:lla RNA:ssa, C parittaa G:llä. Fosfodiesterisidokset rakentavat sokerifosfaattisen selkärangan. RNA on pääasiassa yksijuosteinen ja sitä voi muodostua sekundäärisiä rakenteita.

Pääasiallinen tehtävä on geneettisen informaation tallentaminen ja ohjaaminen. DNA säilyttää perinnöllisen informaation ja tarjoaa ohjeet solujen toiminnalle. Kopiointi tapahtuu ennen solujakautumista DNA-replikaatiossa, joka on semikonservatiivinen. Transkriptio muuntaa DNA:n informaation RNA:ksi, ja translaatio käyttää mRNA:tä sekä ribosomeja, siirtäjä-RNA:ta ja aminohappoja proteiinien rakentamiseen. RNA myös osallistuu sääteleviin ja katalyyttisiin toimintoihin osana ribonukleiinihappoketjuja (ribot ja ribozyymejä).

Merkitys ja sovellukset ovat laajat: geneettinen ohjaus, periytyvyys sekä bioteknologiset työkalut kuten PCR, sekvensointi ja geenien muokkaus. Nukleinsavojen tutkimus on keskeinen osa biolääketiedettä, biologiaa ja agronomiaa.