Nominaalijohdos

Nominaalijohdos on suomen kielen morfologinen käsite, jolla sanavartaloon lisätään loppuosa ja muodostetaan uusi sana, joka kuuluu nominaaliluokkaan (substantiivi tai muu nimisana). Se on osa sananmuodostusta ja voi muuttaa sanan sanaluokan esimerkiksi verbistä tai adjektiivistä. Nominaalijohdoksia on runsaasti, ja niiden tuotantoa säätelevät sekä äänteelliset että morfologiset säännöt.

Yleisimmät nominaalijohdosten ryhmät ja esimerkkejä:

- -ja/-jä: muodostaa agenttivaatteisia nimiä verbien pohjaksi, kuten kirjoittaja (kirjoittaa -> kirjoittaja).

- -minen: verbistä muodostaa toiminnan tai prosessin nimeä, esimerkiksi kirjoittaa -> kirjoittaminen.

- -inti (tai -ointi/-ointi): ilmaisee prosessin tai toiminnan, kuten arvioida -> arviointi.

- -us/-ys (ja muut -uus/-yys-tyyppiset): muodostaa abstrakteja ominaisuus- tai tila-nimiä, kuten hyvyys (hyvä -> hyvyys) tai vastaavan kaltaisia sanoja.

- -inta: toiminnan tai toiminnan tilaa ilmaisevia nimiä, kuten toimia -> toiminta.

Käyttö ja merkitys: nominaalijohdoksia käytetään laajasti suomen kielessä sanaston laajentamiseen ja tarkentamiseen. Ne voivat olla tuottavia ja monipuolisia, ja samaan juureen voi muodostaa useita eriaineksisia nominaalijohdoksia, joilla on hieman erilainen merkitys (esimerkiksi toiminta vs toimija). Nominaalijohdot ovat keskeisiä sekä sanastossa että kieliopillisessa analyysissä.