Neutronisäteilyltä

Neutronisäteilyltä viittaa säteilynä ilmenevään neutronienergiaan. Neutronit ovat atomin ytimen rakenneosia, joilla ei ole sähkövarausta. Tämä varauksettomuus antaa niille kyvyn tunkeutua materiaalien läpi, joihin varautuneet hiukkaset, kuten alfahiukkaset tai protonit, eivät pystyisi. Neutronisäteilyä syntyy luonnostaan esimerkiksi ydinreaktioissa ja sitä voidaan tuottaa keinotekoisesti ydinreaktoreissa ja hiukkaskiihdyttimissä.

Neutronisäteilyn vuorovaikutus materiaalien kanssa riippuu neutronien energiasta. Matalaenergiset eli termiset neutronit voivat helposti absorboutua atomiytimiin, mikä voi johtaa ytimen transmuutaatioon tai fissioreaktioon. Korkeaenergiset eli nopeat neutronit puolestaan voivat aiheuttaa materiaalin atomiytimissä epävakautta ja fissiota, tai ne voivat vuorovaikuttaa ydinten kanssa synnyttäen toissijaista säteilyä.

Neutronisäteily on ionisoivaa säteilyä, mutta sen ionisaatiomekanismi eroaa muista ionisoivista säteilyistä. Sen sijaan, että neutronit itsessään ionisoisivat suoraan atomeja, ne vuorovaikuttavat atomiytimien kanssa, aiheuttaen toissijaisia varautuneita hiukkasia, jotka sitten ionisoivat ympäröivää materiaalia. Tämä tekee neutronisäteilyn suojaamisesta haastavaa, ja siihen tarvitaan usein materiaaleja, jotka voivat tehokkaasti hidastaa tai absorboida neutroneja, kuten vetyä sisältäviä yhdisteitä tai tiettyjä metalliseoksia. Neutronisäteilyllä on sovelluksia tieteellisessä tutkimuksessa, teollisuudessa ja lääketieteessä.