Neuroendokriinisten

Neuroendokriinisten solujen ja järjestelmien käsite viittaa hermoston ja endokriinisen järjestelmän väliseen vuorovaikutukseen. Neuroendokriiniset solut ovat erikoistuneita soluja, jotka voivat toimia sekä hermosoluina että hormonien tuottajina ja erittäjinä. Näitä soluja sijaitsee sekä keskushermostossa että useissa periferisissä kudoksissa, kuten maha-suolikanavassa, haimassa sekä lisämunuaisissa.

Neuroendokriinisessa signaalinvälityksessä solut reagoivat hermoärsykkeisiin ja vapauttavat hormoneja joko paikallisesti tai verenkiertoon. Tämä muodostaa kudosten välisen viestintäketjun, jossa nopeasti tapahtuvan hermosäätelyn lisäksi annetaan hormoniperusteista säätelyä pidemmällä aikavälillä. Neuroendokriinisten signaalien aikaansaaminen mahdollistaa monien elintoimintojen synchronoinnin ja nopeasti muuttuvien tilojen säätelyn.

Hypotalamus-pituitary-akseli on keskeinen esimerkki neuroendokriinisestä vuorovaikutuksesta. Hypotalamus erittää vapauttavia ja inhiboivia hormoneja, jotka vaikuttavat aivolisäkkeen etuosaan. Siitä vapautuvat hormonit säätelevät kilpirauhasta, lisämunuaisia, gonadeja sekä kasvua ja maidontuotantoa, ja ne vaikuttavat myös monien muiden rauhasten toimintaa. Periferiset endokriiniset elimet vapauttavat edelleen hormoneja, kuten kilpirauhashormonit, kortisoli, estrogeenit, testosteroni ja insuliini, jotka ylläpitävät aineenvaihduntaa, kasvua, stressin reaktiota ja lisääntymistä.

Neuroendokriiniset solut voivat myös muodostaa kasvaimia, neuroendokriinisia neoplasioita (NETs), jotka voivat erittää useita hormoneja ja aiheuttaa oireita kuten flushing, ruoansulatuskanavan häiriöitä tai hormonaalista liikatuotantoa. Tutkimus neuroendokriinisestä viestinnästä kattaa sekä perusbiologian että kliiniset ilmiöt ja hoitomahdollisuudet.