Nesteisyyden

Nesteisyyden käsite kuvaa aineen kykyä olla neste ja virrata. Tieteellisessä käytössä nesteisyydellä tarkoitetaan yleensä virtaavuuden helppoutta, ja se liittyy läheisesti viskositeettiin sekä rheologiaan. Newtonisille nesteille nesteisyyden voi ajatella olevan viskositeetin käänteisluku: pienempi viskositeetti tarkoittaa suurempaa virtaavuutta.

Lämpötila on tärkeä tekijä: useimmat nesteet virtaavat helpommin, kun lämpötila nousee, koska viskositeetti pienenee. Paineen vaikutus riippuu aineesta; joillakin nesteillä korkea paine lisää virtaavuutta, toisilla ei merkittävästi vaikuta.

Monet nesteet ovat epä-Newtonian nesteitä, jolloin nesteisyyden arvo muuttuu riippuen siitä, kuinka nopeasti niitä virrataan tai kuinka kauan niitä kuormitetaan. Näissä tapauksissa nesteisyyden kuvaaminen perustuu viskositeetin lisäksi rheologisiin mittauksiin, kuten virtauskäyriin.

Nesteisyyden käsite on tärkeä useilla aloilla: elintarvikkeissa ja kosmetiikassa sen avulla kuvataan koostumusten virtaavuutta; voiteluaineissa ja polttoaineissa nesteisyyden määrittely vaikuttaa prosessointiin ja kulutukseen; geologiassa magma ja vastaavat sulat voivat käyttäytyä nesteisenä vaikuttaen magman kuljetukseen ja purkaukseen.

Mittaus: yleisimpiä menetelmiä ovat viskositeetin mittaus (Pa·s) sekä rheologiset kokeet; epä-Newtonian nesteissä nesteisyyden riippuvuus virtausnopeudesta on keskeinen.

Etymologia: sana muodostuu sanoista neste ja -isyys, joka ilmaisee laatua.