Neliöplanaarisessa

Neliöplanaarinen on geometrinen muoto, jossa keskusatomi on sitoutunut neljään muuhun atomiin, ja nämä neljä atomia sijaitsevat samassa tasossa keskusatomin ympärillä. Sidokset muodostavat suoria kulmia toisiinsa nähden, ja koko rakenne on täysin tasomainen. Vaikka termi viittaa neliöön, kyseessä on molekyyligeometria, jossa sidokulmat ovat tyypillisesti 90 astetta.

Tämä geometrinen järjestely on yleinen monissa yhdisteissä, erityisesti komplekseissa, joissa keskusmetalli-ioni on sitoutunut neljään ligandiin. Esimerkiksi jotkin siirtymämetallien kompleksit, kuten platina(II)- ja palladium(II)-yhdisteet, esiintyvät usein neliöplanaarisessa muodossa. Myös jotkin orgaaniset molekyylit, kuten jotkin oktaedrisista yhdisteistä peräisin olevat välituotteet, voivat ohimenevästi saavuttaa tämän geometrian.

Neliöplanaarisessa geometriassa on tiettyjä ominaisuuksia, jotka vaikuttavat molekyylin reaktiivisuuteen ja fysikaalisiin ominaisuuksiin. Esimerkiksi tasomainen rakenne voi vaikuttaa molekyylien välisiin vuorovaikutuksiin, kuten pakkaamiseen kiinteässä tilassa. Myös sidosten suuntautuminen on täsmällistä, mikä voi olla merkityksellistä esimerkiksi stereokemiassa tai katalyyttisissä prosesseissa, joissa reaktiivisten kohtien asento on kriittinen. Verrattuna tetraedriseen muotoon, joka on myös yleinen neljän sidoksen tapauksessa, neliöplanaarinen muoto on rajoitetumpi ja vaatii tiettyjä elektronisia tai steerisiä tekijöitä stabiloituakseen.