Natriureettinen

Natriureettinen on adjektiivi, joka kuvaa ilmiöitä, aineita tai vaikutuksia, jotka lisäävät natriumin eritystä virtsaan (natriureesi). Natriureesi on keskeinen osa nestetasapainon ja verenpaineen säätelyä, ja natriureettiset mekanismit reagoivat kehon suolantarpeisiin sekä nesteen tilavuuteen.

Endogeeniset natriureettiset tekijät ovat natriureettiset peptidit: atriaalinen natriureettinen peptidi (ANP), B-type natriureettinen peptidi (BNP) ja C-type natriureettinen peptidi (CNP). Näitä syntetisoidaan pääasiassa sydämessä (ANP, BNP) ja endoteelimassoissa (CNP). Peptidit vapautuvat vastauksena venytykselle ja muille stressitekijöille, ja ne vaikuttavat nesteytykseen sekä verenpaineeseen.

Toimintaperiaate perustuu natriureettisiin reseptoreihin (NPR-A, NPR-B) ja cGMP-signaalijärjestelmän aktivointiin. Tämä johtaa munuaistubulusten natriumin takaisinoton vähenemiseen sekä suurempaan natriurin eritykseen. Samalla ne vähentävät reniin-angiotensiinajärjestelmän aktiivisuutta ja aldosteronieritystä, mikä tukee natriumin vapautumista ja nesteen määrän vähenemistä.

Kliininen merkitys: BNP:n ja NT-proBNP:n plasmapitoisuudet ovat tärkeitä sydämen vajaatoiminnan diagnostisissa ja prognostisissa arvioissa. Natriureettinen säätely vaikuttaa kehon nestetasapainon sopeutumiseen tilavuuden ja paineen muuttuessa, ja sen ymmärtäminen on keskeistä sekä fysiologiassa että kliinisessä hoidossa.