Myelinöittämättömät

Myelinöittämättömät axonit ovat aksonien ryhmä, joilta puuttuu myeliinivaippa. Myeliini on lipidi- ja proteiinipitoinen vaippa, jonka muodostavat oligodendrocytit keskushermostossa ja Schwann-solut ääreishermostossa. Myeliinin tehtävänä on nopeuttaa sähköimpulssin johtumista; ilman sitä johtuminen on huomattavasti hitaampaa.

Sijainti ja rakenne vaihtelevat. Keskusheristossa osa pienikokoisista aksonista jää myelinöittämättömiksi ja ne voivat olla ympäröity gliaalisella materiaalilla siten, että ne eivät muodosta selkeitä, erillisiä myeliinipunoksia. Ääreishermostossa suurin osa pienisäikeisistä aksoneista on myelinöittämättömiä; ne voivat olla yksittäisiä aksoniita tai useamman aksonin ympärillä olevan Schwann-solun kalvoa täysimittaisesti ympäröimiä, mutta niillä ei ole tiivistä monikerroksista myeliinivaippaa.

Toiminta ja johtuminen. Myelinöittämättömät axonit johtavat sähköisien impulssien ajan jatkuvaa johtumista, mikä on huomattavasti hitaampaa kuin myeliinivaippojen avulla tapahtuva saltatorinen johtuminen. Johtumisnopeus riippuu pääosin aksonin halkaisijasta: suuremmat unmyelinoidut aksonit voivat silti johtaa nopeammin kuin pienet.

Kliininen ja fysiologinen merkitys. Unmyelinoidit axonit ovat tärkeitä esimeriksi kivun ja autonomisen säätelyn, kuten C-nervein, which carry slow, dull pain and temperature signals. Myelinöittämättömät rakenteet ovat normaali osa hermostoa, eikä niiden puuttuminen tarkoita sairaalista. Myeliinin häiriöt voivat aiheuttaa demyelinaatiotiloja, mutta unmyelinoidit radat voivat silti olla kokonaisena osana hermostoa.