Muistiharha

Muistiharha, eli false memory, on ilmiö, jossa ihminen uskoo tai muistaa tapahtuman, jota ei ole tapahtunut tai muistaa asioita eri tavalla kuin miten ne todella tapahtuivat. Muisti ei ole täydellinen tallennuslaite, vaan rekonstruktio, ja muistojen sisällöstä voidaan tehdä virheitä uusien kokemusten, vihjeiden tai myöhemmin kuultujen kertomusten vaikutuksesta.

Mekanisminsa mukaan muistien lähteiden havaitsemisen virheet, suggestio, mielikuvituksen vaikutus ja sosiaalinen paine voivat johtaa vääriin muistijäljitteisiin. Tutkimukset osoittavat, että kuvitellut tapahtumat voivat tuntua todellisilta (mielikuvituksen inflatio) ja että ihmiset voivat sisällyttää ulkopuolisia yksityiskohtia omaan muistoonsa.

Laboratoriotutkimuksissa on osoitettu, että johdattelevat kysymykset voivat muuttaa muistoa ja lisätä väärien muistojen riskiä. Yksi tunnettu menetelmä on DRM-paradigma, jossa ihmiset muistavat semanttisesti yhteydessä olevia sanoja, vaikka niitä ei näytetty.

Arkipäivän ja oikeudellisen kontekstin osalta muistiharhat voivat vaikuttaa todistuksiin ja onnettomuustutkintoihin. Traumamuistot ovat erityisen kiistanalaisia, ja muistista voi muodostua ristiriitoja tai muistot voivat muokkautua terapian tai toisten kertomusten vaikutuksesta.

Ehkäisy ja hallinta: asianmukainen haastattelutekniikka, ei johdattelevia kysymyksiä, nauhoitukset ja kattava dokumentointi voivat vähentää väärien muistojen syntyä. Kognitiivinen haastattelu ja useiden todistajien vertailu voivat parantaa muistin luotettavuutta.