Monomeerimolekyyliä

Monomeerimolekyyliä, eli monomeeri, on pieni molekyyli, joka voi kemiallisesti liittyä toisiin samanlaisiin tai erilaisiin monomeerimolekyyleihin muodostaen pitkiä ketjuja, joita kutsutaan polymeereiksi. Tämä prosessi tunnetaan polymerisaationa. Monomeerit ovat polymeerien rakennuspalikoita.

Erilaisia monomeereja on olemassa lukuisia, ja ne voivat olla joko pieniä orgaanisia molekyylejä tai epäorgaanisia yhdisteitä. Yleisiä esimerkkejä orgaanisista monomeereista ovat etyleeni, joka polymerisoituu polyeteeniksi (käytetään muun muassa muovikasseissa ja pakkauksissa), ja vinyylikloridi, joka muodostaa polyvinyylikloridia (PVC) (käytetään putkistoissa ja ikkunakehyksissä). Aminohapot ovat monomeereja, jotka yhdistyvät muodostaen proteiineja, ja nukleotidit ovat monomeereja, jotka muodostavat DNA:ta ja RNA:ta.

Polymerisaation tyyppi riippuu monomeerien rakenteesta ja reaktio-olosuhteista. Yleisimpiä polymerisaatiomekanismeja ovat additiopolymerisaatio, jossa monomeerit liittyvät toisiinsa ilman sivutuotteita, ja kondensaatiopolymerisaatio, jossa pieniä molekyylejä, kuten vettä, poistuu polymerisaation aikana. Monomeerin ominaisuudet, kuten sen koko, kemiallinen reaktiivisuus ja ryhmien tyyppi, määrittävät muodostuvan polymeerin ominaisuudet, kuten sen lujuuden, joustavuuden ja lämmönkestävyyden. Monomeerien valinta on siis kriittistä haluttujen polymeerimateriaalien valmistuksessa.