Monodentaattiligantit

Monodentaattiligantit ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka sitoutuvat metalli-ioniin vain yhden atomin välityksellä. Tämä tarkoittaa, että ligandin ja metallin välillä muodostuu vain yksi koordinaatiosidos. Vaikka ligandi sisältäisi useita potentiaalisia sitoutumiskohtia, vain yksi niistä osallistuu suoraan sidoksen muodostamiseen. Tällaisia ligandeja kutsutaan usein yksihampaisiksi.

Esimerkkejä yleisistä monodentaattiligandeista ovat halogenidi-ionit (kuten Cl-, Br-, I-), ammoniakki (NH3), vesi (H2O) ja syanidi-ioni (CN-). Myös monet orgaaniset molekyylit, joissa on vain yksi elektroneja luovuttamaan kykenevä atomi, voivat toimia monodentaattiligandeina. Näitä ovat esimerkiksi hiilimonoksidi (CO) ja tietyt typpiyhdisteet.

Monodentaattiligandien sitoutumiskyky ja affiniteetti metalli-ioneihin vaihtelevat suuresti ligandin ja metallin luonteen mukaan. Metallikomplekseissa, joissa on vain monodentaattiligandeja, ligandin molekyylien lukumäärä määrittelee suoraan metallin koordinaatioluvun. Verrattuna polydentaattiligandeihin, jotka voivat muodostaa useita sidoksia samanaikaisesti, monodentaattiligandit muodostavat yleensä vähemmän stabiileja komplekseja, koska chelaattiefekti puuttuu. Chelaattiefekti on ilmiö, jossa polydentaattiligandin sitoutuminen metalliin on termodynaamisesti suotuisampaa kuin useiden vastaavien monodentaattiligandien sitoutuminen.