sitoutumiskyky

Sitoutumiskyky tarkoittaa yksilön kykyä ja tahtoa sitoutua pitkäjänteisesti tavoitteisiin, ihmissuhteisiin tai tehtäviin sekä pysyä niissä vastoinkäymisistä huolimatta. Se yhdistää motivaation, itsekontrollin ja käytännön toiminnan sekä näkyy sekä jatkuvana kiinnostuksena että säännöllisenä osallistumisena.

Ulottuvuuksia voidaan hahmottaa afektiivisena sitoutumisena (tunnekosketus ja kiinnittyminen tavoitteeseen tai ryhmään), kognitiivisena sitoutumisena (tietoisuus tavoitteesta ja suunnitelmallinen osallistuminen) sekä käytännön sitoutumisena (toiminnan ylläpitäminen ja säännöllinen osallistuminen). Organisaatio- ja tutkimuskontekstissa sitoutuminen ymmärretään usein työntekijä- tai opiskelijasisältöisenä sitoutuneisuutena.

Vaikuttavat tekijät ovat sekä yksilöllisiä että ympäristöön liittyviä: arvot, aiemmat kokemukset, tukiverkosto, johtaminen, työilmapiiri sekä mahdollisuudet oppimiseen ja kasvuun. Sitoutumiskykyä voidaan vahvistaa selkeillä tavoitteilla, säännöllisellä palautteella, vastuulla sekä mielekkäillä tehtävillä sekä terveellä työ- ja oppimisympäristöllä.

Käytännön merkitys on keskeinen koulutuksessa, työelämässä ja sosiaalisissa suhteissa: vahva sitoutuminen tukee suorituskykyä, vakautta ja pitkän aikavälin menestystä. Rajoitteina voivat olla uupuminen, ristiriidat arvojen ja toiminnan välillä sekä liiallinen paine, joka heikentää sitoutumista.